Eteläranta on ainutlaatuinen alue kaupungissamme. Alueen suunnitteluun ja rakentamiseen on panostettava. Kaupungin tavoitteena on muuttaa Kauppatorin ja Kaivopuiston välinen alue julkiseksi ja viihtyisäksi kaupunkitilaksi. Suunnitelmaan sisältyy muun muassa Arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentaminen. Jälleen kaupunki ulkoistaa kehittämisen kiinteistösijoitusyhtiöille kehittämisvarauksilla. Olisin halunnut nähdä kaupungin itse hoitavan kaupunkimme paraatipaikan suunnittelun.
Kehittämisvarauksella kaupunki antaa sijoitusyhtiölle suunnitteluoikeuden ja tonttivarauksen tiettyyn alueeseen. Sijoitusyhtiöiden tavoitteena on mahdollisimman tuottoisa alueen hyväksi käyttäminen ei viihtyisän kaupunkitilan rakentaminen. Kun suunnittelua ohjaa taloudellisen hyödyn maksimointi ovat suunnitelmat useimmiten ympäristöönsä sopimattomia ja ylimitoitettuja rakennusmäärältään. Kaupunkilaisille parempi vaihtoehto olisi toteuttaa kaupunkisuunnittelu kaupungin omana valmistelutyönä, jolloin päätöksentekoprosessi on avointa. Taloudellisena hyötyjänä olisi kaupunki maanomistajana, eivät sijoitusyhtiöt.
Etelärannan suunnittelu toteutetaan rakennus- ja kiinteistöalan toimijoille suunnatulla kilpailulla. Alueelle on mahdollista ehdottaa kulttuuri-, palvelu-, liike- ja muuta toimitilarakentamista. Asumista alueelle ei tule. Arvioinnissa on tarkoitus kiinnittää huomiota suunnitelmien kaupunkikuvalliseen laatuun, konseptin toimivuuteen ja toteutettavuuteen, kävely-ympäristön ja kaupunkitilan laatuun sekä Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman toteutumista edistäviin ratkaisuihin. Pidän outona, ettei alueen suunnittelussa huomioida ainakaan suunnittelukilpailun kriteerien perusteella alueen merellisyyttä. Etelärannassa kaupunkilaisilla tulee olla mahdollisuus nauttia merellisestä kaupunkielämästä rantakahviloissa tai picnicillä. Rantaa ei saa rakentaa umpeen ja rakennuskorkeuden tulee säilyä maltillisena.
Etelärannan kehittäminen on osa kävelykeskusta-hanketta. Esplanadin eteläpuolella esitetään parannettavaksi kävely-yhteyttä Kasarmitorin suuntaan Fabianinkadulla sekä Kasarmikadulla hyödyntäen sataman rekkaliikenteen poistumista alueelta. Samalla selvitetään Esplanadien laajentamista kävelyalueeksi. Rekkaliikennettä emme jää kaipaamaan. Pelkona alueen asukkailla on autoliikenteen siirtyminen Esplanadien eteläpuoleisen Helsingin pienille ja kapeille kaduille. Toimivassa kaupungissa on oltava toimivat liikenneväylät kaikille kulkuvälineille. Autojakaan ei voi kokonaan unohtaa.
Toivon, että tulen yllättymään positiivisesti nähdessäni Etelärannan suunnittelukilpailun tulokset. Etelärannalla on mahdollisuus nostaa esille upea merellistä kaupunkiamme ja yhdistää Kaivopuisto soljuvasti keskustaan. Vihreä luonto ja sininen meri ovat kaupunkimme vetovoimatekijöitä. Arvostakaamme ja vaalikaamme niitä, myös kaupunkiympäristössä.
Kolumni on julkaistu alunperin Kamppi-Eira -lehdessä 10.2.2021.