Viime aikoina kaupunkilaisia on keskusteluttanut yli kaiken katujen ja erityisesti jalkakäytävien talvikunnossapito. Liikkuminen jalkaisin kantakaupungissa on tällä hetkellä varsinainen akrobatian taidonnäyte. Onnettomuuksiltakaan ole valitettavasti vältytty.
Ymmärrän kyllä, että tämänkin talven kelit ovat olleet kunnossapidon kannalta haastavat. Talvi on kuitenkin Suomessa säännöllisesti puolen vuoden välein. Miksi kunnossapitoa ei saada toimivaksi? Joka vuosi käymme samat keskustelut ja joka talvi kohtaamme samat ongelmat.
Kävelyteiden kunto kantakaupungissa on erityisesti kaupungin ylläpitämillä kadun pätkillä onnetonta. Ensin puoli talvea taiteillaan auraamattomilla jalkakäytävillä. Nyt samat kadut ovat muuttuneet jäisten lumivallien ja jäätyneiden katujen myötä hengenvaarallisiksi.
Joka talvi kaupungilta tuntuu unohtuvan jalankulkijat. Pahimmillaan autoteiltä aurattu lumi siirretään lumikasaksi jalkakäytävälle ja jätetään siihen. Asukkaat kulkevat pieniä polkuja pitkin, jos edes niitä on tarjolla. Apuvälineiden, kuten rollaattorin tai pyörätuolin, kanssa ei kulkeminen onnistu käytännössä ollenkaan. Esimerkiksi vanhuksista moni linnoittautuu pahimpien kelien ajaksi kotiinsa.
Kaupunkien lisäksi myös talo- ja kiinteistöyhtiöillä on vastuunsa kunnossapidosta esimerkiksi piha-alueilla. Olen onnekas, oma pihamme on hyvin hoidettu nimettyjen talonmiestemme toimesta. Valitettavasti monessa paikassa on talonmiehistä luovuttu ja kiinteistöhuoltoyhtiöstä joku hoitaa. Yhtiöiden on tärkeää muistaa, että hyvin hoidetun pihan myötä onnettomuudet vähenevät ja siten myös kustannukset. Yhden murtuneen lonkan hoitaminen voi maksaa monin kerroin enemmän, kuin kunnolla aurattu ja hiekoitettu piha. Kunnossapito kannattaa hoitaa viipymättä tilanteen niin vaatiessa.
Liukastumisen kustannukset eivät jää vain kaupungin tai kiinteistö- ja taloyhtiöiden vastuulle. Kustannuksia tulee muun muassa sairaanhoidosta ja mahdollisista menetetyistä työpäivistä. Vakuutusyhtiöiden mukaan liukastumisten aiheuttamien sairaanhoitokustannusten on pelkästään arveltu olevan satoja miljoonia vuodessa. Tässä olisi mahdollisuus halvalla säästää yhteiskunnan kustannuksia.
Pystymme omalla toiminnallammekin vähentämään liukastumisia esimerkiksi nastakengillä. Tosin nastakengät eivät sovellu kuin ulkotiloihin ja usein esimerkiksi vanhuksien voi olla hankalaa riisua nastat pois sisätiloissa. Taloyhtiöt voivat myös varata hiekoituslaatikoita pihoille asukkaan käyttöön. Asukkaan havaitessa liukkautta voi jokainen itse levittää hiekkaa. Nämä keinot ovat kuitenkin vain pieniä apuja isossa ongelmassa.
Kaikkia liukastumisia emme varmasti pysty estämään. Mutta hyvällä hoidolla voimme estää osan ja säästää.
Kolumni julkaistu alun perin Kamppi-Eira -lehdessä 8.2.2024.