Helsinki mainostaa itseään maailman toimivimpana kaupunkina. Asukkaille kyseistä lauseesta on tullut vitsi, ainakin silloin kun lause on rakennustyömaan kyltissä. Mikä Helsingin rakentamisessa oikein on vialla? Syitä on toki monia, mutta tietyt teemat toistuvat kerta kerran jälkeen.
Hankkeiden pilkkominen useaan osaan. Kaupunkilaisille asia näyttäytyy siten, ettei kokonaiskuva ole kenellekään hallussa. Ongelmat alkavat jo suunnitteluvaiheessa, kun vaikutuksia rakentamisalueen ulkopuolelle ei arvioida välttämättä ollenkaan vaan sanotaan suunnitelman koskevan ainoastaan yhtä pientä kaupungin palasta.
Samanaikaiset hankkeet. Yhtä aika meneillään on useita hankkeita. Koordinaatio on olematonta ja yhtäaikaisten hankkeiden vaikutuksia kokonaisuuteen ei ole huomioitu.
Rynnätään kokeilemaan erilaisia asioita. Kokeiluilla kaupunki kiertää kaupunkilaisten valitusmahdollisuuksia. Kaupungin nimetessä asian kokeiluksi, kyse ei ole lopullisesta päätöksestä ja tällöin kaupunkilaisten mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ovat rajallisemmat. Kokeilun aikana esiin tulleisiin ongelmakohtiin ei puututa. Perustellaan tuloksia arvioitavan vasta kokeilun lopuksi.
Palautteen vastaanotto. Kaupunki tekee kyselyitä erilaisista asioista esimerkiksi Esplanadien terassikokeiluista sekä kuulemismenettelyitä rakentamishankkeista. Kaupunki ei tunnu ottavan vastaan ollenkaan negatiivista palautetta, vaan kaikki käännetään positiiviseksi. Hietalahden rakentamisesta kaupunki sai poikkeuksellisen paljonvastustavia kannanottoja. Kaupunki käänsi asian siten, että asukasyhdistykset ovat masinoineet vastaajat. Samaten Espan kokeiluista nostettiin esiin, että yli puolet (51 prosnettia) kannatti alueen kehittämistä autoilun kustannuksella. Saman voi sanoa myös niin, että puolet vastustaa. Ei siis vielä valtavan hyvä tulos kokeilun jatkamiseksi.
Suomen sisällä Tampere on jo useamman vuoden ajan hallinnut kärkisijaa halutuimpana asuinkaupunkina. Miksi näin? Tampereella asiat tuntuvat toimivan. Kaupungissa tehdään aivan saman mittaluokan rakentamishankkeita kuin Helsingissäkin ellei jopa asukaslukuun suhteutettuna suurempiakin. Toisin kuin Helsingissä Tampereella hankkeet valmistuvat etuajassa eivätkä budjetit paisu. Olisikohan Helsingillä jotain opittavaa?
Esimerkiksi Garden Helsinki hanketta on suunniteltu 13-vuotta. Hanke on kaatumassa rahoitusongelmiin, juuri kun rakentamisen piti alkaa. Moni on varmasti tyytyväinen, koska hanketta on vastustettu kaupungissa laajasti. Hankkeen toteuttajan taloudellisten resurssien olisi kuitenkin tullut tulla jo ilmi aivan suunnittelun alkuvaiheessa. Tällöin oli myös tullut uudelleen arvioida hankkeen toteuttamiskelpoisuus. Hanketta on kommentoitu jopa suuruudenhulluudeksi. On täysin järjetöntä pyörittää vuosikausia hankkeita, jotka eivät ole edes alkujaan toteuttamiskelpoisia.
Vastaavia esimerkkejä löytyy Helsingistä useita. Syyt hankkeiden kaatumiselle ovat toki erilaisia ja osa hankkeista ovat uudelleen valmistelussa. On kaupunkilaisten aliarvioimista kertaalleen toteuttamiskelvottomiksi todettujen hankkeiden jääräpäinen jatkamien. Helsinkiläisillä on oikeus saada kunnollista suunnittelua ripauksella maalaisjärkeä.
Kolumni julkaistu alun perin Kamppi-Eira -lehdessä 25.1.2024.