Helsingin kaupunki julkaisi syyskuussa pysäköintipolitiikkaa koskevan strategian. Kaupungin tarkoituksena on siirtyä markkinaehtoiseen pysäköintiin. Mitä tehokkaammin alueen pysäköintipaikat ovat käytössä, sitä kalliimpaa pysäköinti on. Käytännössä markkinahintaiseen pysäköintiin siirtyminen tarkoittaa kantakaupungin asukkaille merkittää asumiskulujen nousua.
Kaupunki esittää asukaspysäköintitunnusten hinnan korottamista nykyisestä 30 eurosta 90 euroon kuukaudessa vuoteen 2029 mennessä. Kaupunki perustelee hinnan korotuksia palvelutasoajattelulla. Kaupungin tavoitteena on nostaa pysäköintipaikkojen käyttöastetta digitaalisilla palveluilla kuten vapaiden pysäköintipaikkojen reaaliaikaisella seurannalla. Jos käyttöaste jää liian alhaiselle tasolle jonakin ajankohtana, katsoo kaupunki pysäköintitilan olevan tehottomassa käytössä.
Asukaspysäköintilupa ei takaa kenellekään parkkipaikkaa, ainoastaan mahdollisuuden luvallisesti pysäköidä tietyllä alueella, jos vapaa paikka löytyy. On erinomaista toimintaa kaupungilta pyrkiä helpottamaan kadunvarsipysäköintiä digitaalisilla palveluilla, jolloin aikaa pysäköintipaikan metsästämiseen ei kulu. Digitaalinen palvelu ei kuitenkaan lohduta, ellei paikkoja yksikertaisesti ole vapaana. Tulevaisuudessa pysäköintipaikkojen määrä vähenee joka tapauksessa, kun kaupunkitilaa pitää varata muun muassa kävelijöille, pyöräilijöille ja joukkoliikenteen uusille linjauksille.
Kantakaupunkilaisina usein kuulemme lauseen, ettei keskustassa autoa tarvita. Kantakaupungissa asuu aivan tavallisia ihmisiä, joilla on samat tarpeet liikkua kuin muuallakin asuvilla, välillä myös autolla. 90 euroa kuussa on pieni- ja keskituloisille iso menoerä. Summalla pitäisi saada muutakin kuin mahdollisuus pysäköidä mahdollisesti vapaana olevalle paikalle. Käytännössä pysäköintimaksujen korottaminen on jälleen yksi keino karkottaa keskituloinen väestö pois kantakaupungista. Kaupungin suunnitelmat palvelevat rikkaita, joille pysäköinnin hinnalla ei ole väliä.
Kaupunki selvittää myös mahdollista yhteistyötä yksityisten pysäköintifirmojen kanssa. Käytännössä yksityisissä parkkihalleissa tapahtuva pysäköinti ei suurimmalle osalle kaupunkilaisista ole tähänkään asti ole ollut mahdollista. Parempituloiset mielellään suosivat hallipysäköintiä. On paljon miellyttävämpää ajella valmiiksi lämpöisellä autolla ilman että tarvitsee välittää lumitöistä. Tulisiko jatkossa asukaspysäköintiluvan saamiseen asettaa tulorajat ja varata vähäiset kadunvarren pysäköintipaikat pieni- ja keskituloisille.
Kaupungin tehtävä on tuottaa palveluita kaupunkilaisille. Markkinaehtoinen pysäköinti kuulostaa perusajatukseltaan hyvältä. Kukapa meistä vastustaisi kaupungin tavoitteita elämänlaadun parantamisesta ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamisesta. Jokainen meistä myös haluaa edistää Helsingin ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteiden toteutumista. On kuitenkin tunnistettava realiteetit, että kaupunki rakennetaan ja suunnitellaan ensisijaisesti kaupunkilaisia varten.
Kolumni on julkaistu alun perin Kamppi-Eira -lehdessä 7.10.2021.