Hyvin usein kehityskeskustelut koetaan vanhanaikaisina ja turhanpäiväisinä. Erityisesti työnantajien edustajat kyseenalaistavat kehityskeskusteluiden merkityksen nykypäivän työelämässä. Esimiehet kuulemma kokevat kehityskeskustelut raskaana byrokratiana. Tällaiset kommentit kuvaavat ettei kehityskeskusteluiden tarkoitusta ole ymmärretty organisaatiossa.
Tärkeintä ei ole itse kehityskeskusteluprosessi vaan palautteen antaminen ja saaminen. Valitettavasti meillä on vielä nykyisinkin esimiehiä, joille palautteen antamien ei ole luonnollinen osa esimiestyötä. Järjestelmällisellä ja säännöllisellä kehityskeskusteluprosessilla yrityksessä pystytään varmistamaan kaikille oikeus saada palautetta työstään ja kehittymisestään työntekijänä. Kehityskeskustelu on johtamisen ja esimiestyön työkalu. Jokaisen esimiehen ja alaisen tulisi valmistautua keskusteluihin huolella.
Kemialan toimihenkilösopimuksessa suositellaan kehityskeskusteluiden yhteydessä vuosittain käymään läpi henkilökohtaisen pätevyyden ja suoriutumisen arviointi. Tarkoituksena on kuvailla toimihenkilön nykyiset työtehtävät ja saavutetut tulokset esimiehen ja toimihenkilön välisessä vuoropuhelussa sekä arvioida toimihenkilön pätevyys ja suoriutuminen työtehtävissään. Lisäksi olisi hyvä huomioida mahdolliset tulevat työtehtävät ja vastuualueet. Kyse ei ole vain pakollisen lomakkeen täyttämisestä, vaan keskustelulla saattaa olla vaikutusta sekä urakehitykseen että palkkaukseen.
Valitettavasti on esimerkkejä siitä, että kehityskeskusteluissa sanottu saattaa myös vaikuttaa henkilön työsuhteeseen. Kannattaa miettiä mitä asioita kehityskeskusteluissa ottaa esille. Rehellinen tulee olla, mutta kannattaa miettiä kaksi kertaa missä muodossa asioita esittää. Erityisen tärkeää asiaan on kiinnittää huomiota silloin kun on töissä määräaikaisella työsopimuksella tai koeajalla.
Jokaisen toimihenkilön tulisi ottaa palkkansa puheeksi esimiehensä kanssa vähintään kerran vuodessa joko kehityskeskusteluissa tai muussa sopivassa tilanteessa. Palkasta keskustelemiseen on tärkeää valmistautua hyvin. Jokaisen toimihenkilön olisi hyvä ymmärtää palkan muodostuksen periaatteet. Kannattaa miettiä vastauksia valmiiksi seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä on tapahtunut viimekertaisen keskustelun jälkeen?
- Onko työsi vaativuustasossa tapahtunut muutoksia
- Arvioi omaa suoriutumistasi ja pätevyyttäsi, mieti perusteluita ja esimerkkejä valmiiksi.
- Tutustu saamiisi tilastoihin ja yrityksesi palkkapolitiikkaan.
- Kertaa viimeisen vuoden kohokohdat, onnistumiset ja opitut asiat ja mieti mikä on ollut paras saavutuksesi.
Muista, että sinun tulee pystyä perustelemaan oma näkemyksesi.
Aina palkkakeskustelu ei johda palkankorotukseen, mutta asian säännöllisellä säännöllisellä esiin ottamisella palkkauksesi pysyy esimiehen mielessä. Esimiehellä kannatta myös pyytä perusteluita palkkatasollesi. Perusteluiden pohjalta sinun on helpompi valmistautua seuraavaan kehityskeskusteluun. Hyvä tapa on myös pyytää kirjaamaan kehityskeskustelun ja palkkakeskustelun yhteenveto ylös esimerkiksi henkilöstöhallinnon järjestelmään.
Säännölliset kehityskeskustelut ovat toimihenkilön etu, valmistaudu niihin hyvin.
Taru Reinikainen
Sopimusalavastaava
Ammattiliitto Pro
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kilpilahden Toimihenkilöt Pro ry:n Näkölasi lehdessä 3/2021.