Sujuvaa joukkoliikennettäkö?

Julkisen liikenteen tulee olla edullista ja sujuvaa, jotta asukkaat haluavat sitä käyttää. Tällä hetkellä eteläisessä Helsingissä kumpikaan ei toteudu. HSL itse karkottaa matkustajat joukkoliikenteestä jatkuvilla reittimuutoksillaan. Kokonaissuunnittelu uupuu ja muutokset eivät palvele asukkaiden arkea.

Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) säästötoimet ovat ymmärrettäviä tilanteessa, jossa HSL on tappiolla ja matkustajia ei etätöiden ja -opiskeluiden takia ole. Samalla HSL kuitenkin tekee karhunpalveluksen koko julkiselle liikenteelle. Jos asukas ei löydä itselleen sopivaa reittiä, hän varsin helposti siirtyy käyttämään autoa. Jos autojen määrää halutaan kantakaupungissa vähentää meidän tulee pyrkiä tavoitteeseen johdonmukaisilla ja asiakaslähtöisillä joukkoliikenneratkaisuilla. Etelä-Helsingin liikennesuunnittelu ei tällä hetkellä tue tavoitetta millään lailla. Kävely, pyöräily tai sähköpotkulautailu eivät ole vaihtoehto kaikille.

Muutoksista järjestetään kyselyitä asukkaille, mutta vastausajan ovat erittäin lyhyitä ja kyselyiden vastauksista ei anneta uskottavia tulos yhteenvetoja, esimerkiksi kyselyiden vastaajamääristä. Uusimpana esimerkkinä mainittakoon linjoja 14, 18, 24 ja 39 koskeva kysely. Vastausaikaa oli yksi viikko.

Kyselyihin on mahdotonta vastata, koska harvalla on kokonaiskuvaa tämän hetkisestä Etelä-Helsingin linjaverkostosta. Päätöksiä tehdään tilanteessa, jossa kaupunginosassamme raitiovaunut ovat poikkeusreiteillä rakennushankkeiden takia. Odotettavissa on, että poikkeusjärjestelyt kestävät vuosia.

Esimerkiksi 6 linjan muuttamista pikaraitiotieksi on perusteltu sillä, että se palvelisi Hernesaaren ja Jätkäsaaren asukkaita. Kutonen ei tosin Jätkäsaareen enää edes kulje.

Voiko edellä kuvattujen kyselyiden perusteella todella tehdä johtopäätöksiä linjasuunnittelun pohjaksi? Minusta vastaus on selvä ei. Korona-aikaisen käytön perusteella ei tulisi tehdä minkäänlaisia linjojen lakkautus päätöksiä tai muutoksia. Esimerkiksi linjojen 20 ja 22 reittimuutoksia toteutettiin epäonnistuneesti kyselyn pohjalta. Linja 17 lopetettiin jo aikaisemmin. Nyt tilalle tarjotaan pikaratikkaa, joka ajelisi osin linjojen 14 ja 18 reittejä ja lopuksi linjan 39 reittiä Kannelmäkeen. Vaihtoehdot vähenevät  Etelä-Helsingissä huomattavasti ja kävelymatkat pitenevät.

Pikaraitioteistä kantakaupunkiin tuntuu  muutenkin tulleen unelma HSL:llä. Asukkaiden ajatuksilla ei tunnu olevan merkitystä. Pikaraitioteille on tehty pidemmät pysäkkivälit. Tämä ei ole kantakaupungissa järkevää. Muutama minuutti pidempään raitiovaunun kyydissä ei häiritse ketään. Kauppakassien kanssa raitiovaunujen perässä juokseminen ei ole toivottavaa. Nyt jo 6 linjalta poistettiin pysäkki Aleksanterin teatterilta ja Hietalahden pysäkki siirrettiin lähemmäksi teatteria. Samaan aikaan kutonen lakkasi kulkemasta Kalevankadun kautta. Samalla osalla matkustajista matka piteni huomattavasti.

Toivoisin HSL:n jalkautuvan suunnittelemansa alueen linjoille kauppakassien sekä lastenvaunujen tai rollaattorin kanssa. Avautuisi hieman eri näkökulma suunnitteluun, kuin pelkkiä karttapohjia tuijottamalla. Lupaan lähteä oppaaksi.

 

Taru Reinikainen

Punavuoriseuran varapuheenjohtaja

 

Kolumni julkaistu alun perin Kamppi-Eira -lehdessä 17.6.2021.

JAA TÄMÄ KIRJOITUS

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn