Tarusta

 Hietalahtelaistunut helsinkiläinen. 

Tampereelta kaikki alkoi. Synnyin elokuun yhdeksäs päivä vuonna 1977 pahimpaan iltapäiväruuhkaan kello 15:30. Syntymävuotenani Suomessa oli työttömiä yli 140 000, inflaatio pyöri kaksinumeroisissa luvuissa ja kansa lakkoili. Minun lapsenelämääni nuo eivät kovasti vaikuttaneet, vaikkakin perheelläni oli tiukkaa.

Lapsuus ja nuoruus

Yksihuoltajaäitini kävi vuorotöissä Linkosuolla kahvilatyöntekijänä, minä perhepäivähoidossa. Ollessani kolmevuotias äiti vaihtoi kahvila hommat varastotöihin Suomen Trikoon sukkatehtaalle ja minä pääsin vihdoinkin kovasti odottamaani päiväkotiin. Myöhemmin perheemme kasvettua isäpuolellani äitini opiskeli hoitoapulaiseksi ja kodinhoitajaksi. Minä puolestani kävin vuoropäiväkotia äiteen opintojen ja työvuorojen mukaan.  

Minä ja ystäväni Sanna olimme vuoroöin toisillamme yökylässä. Pikkutyttöjen salaisuudet ja Barbi leikit täyttivät päivämme. Lapsuuden kohokohtia olivat matkat Helsinkiin Sami serkun luokse.

Lisää iloa ja onnistumisia toi  elämääni Rantaperkiön Isku, jossa joukkuevoimistelin läpi lapsuuteni ja teinivuoteni.

Perhe

Minä ja aviomieheni Jyrki muodostamme ydinperheen.

Nokialla asuvat kodinhoitaja äitini Varpu ja muurari isäni Mauri. Eläkkeellä oleva anoppini Anneli asuu Karhulassa. Pikkuveljeni Osku ja avovaimonsa Yanling sekä nuorin veljeni Riku ja avovaimonsa Anni perheineen kuuluvat lähipiiriini.

Sylvi Kekkonen on aikoinaan sanonut, että ”pieni on sen äidinrakkauden piiri, johon ei muita mahdu kuin omat lapset”. Minulle rakas lapsi on kolmevuotias Leevi, jonka tätinä minulla on ilo olla.

Harrastukset

Minulla on kaksi vapaa-ajan harrastusta ylitse muiden, veneily ja bridge.

Veneily on mieheni kanssa yhteinen harrastus. Kunnostamme yhdessä yli 40-vuotiasta venettä. Olemme nautiskelijaveneilijöitä, joille rentoutuminen ja kauniit kesäiset maisemat ovat tärkeämpiä kuin matka. Veneilyharrastuksestamme voit lukea enemmän blogistani Maakrapu seilaa.

Aina kun mahdollista, vie tieni keskiviikkoisin Pitäjänmäelle Bridge areenalle pelaamaan bridgeä. Tule sinäkin.

Koulutus

Ylioppilaaksi Tampereen Klassillisesta Lyseosta kirjoitettuani, muutin Helsinkiin opiskelemaan. Aluksi suoritin ammattioppilaitoksessa laboratorioalan perustutkinnon ja sen jälkeen opistoasteen laborantin tutkinnon. 

Töiden ohessa olen opiskellut yhteisöpedagogin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sekä johtamisen erikoisammattitutkinnon. Valtiotieteellisen opinnot Helsingin avoimessa yliopistossa ovat kesken. Aikomuksenani on vielä joskus hakea opiskelemaan yliopistoon. 

Olen leikkisästi joskus sanonut tavoitteenani olevan käydä läpi kaikki Suomen koulutusasteet. Arvostan suuresti ja olen ylpeä opiskelumahdollisuuksista, jotka Suomi tarjoaa. Yhdenvertaisuuteen perustuvan koulutusjärjestelmän puolustaminen ja kehittäminen on yksi syistä, joiden vuoksi pyrin eduskuntaan.

1_sovitettu

Työ

Valmistuttuani työskentelin lähinnä Valtion tutkimuslaitoksissa laboranttia. Työurani alussa minulla todettiin epoksihartsiallergia, jolloin opin käytännön kokemuksen kautta edunvalvonnan merkityksen ja työehtosopimusten tuoman turvan. Opiskelija-aktiivisuuteni tuotti uuden uramahdollisuuden ammattiliitossa ja sillä tiellä olen vieläkin.

Suomalainen työelämä on alue, jonka tunnen erittäin hyvin. Vuodet ay-liikkeen palveluksessa ovat tehneet tutuiksi sekä työpaikkojen hyvät käytännöt että nurjat puolet. Olen vastannut usean eri toimialan työehtosopimuksesta ja edunvalvonnasta. Kokemuksen myötä minusta on kouliintunut, muiden henkilöiden arvion mukaan, taitava neuvottelija. On tiedettävä, mitä tahtoo, mutta on hyväksyttävä kompromissitkin. Hyvään sopimiseen sisältyy aina se, että kumpikin neuvottelupuoli tuntee saavansa jotain. Tämä yhteinen hyvä on arvo, jota nykyiset vallanpitäjät eivät näytä ymmärtävän. Paikallista sopimista tuntuvat eniten arvostelevan ne, jotka eivät siitä mitään tiedä.

Vaikutan myös kansainvälisissä organisaatioissa muun muassa IndustriAll European lääketeollisuuden sektorikomitean puheenjohtajana, edustaen 725.000 lääketeollisuuden työntekijää Euroopassa. Useissa maissa edelleen tavoitellaan pohjoismaista sopimusyhteiskuntaa. Monen sukupolven aikana rakennettua työtä ei saa heittää roskakoriin, myöskään Suomessa.

Järjestötoiminta

Järjestöihmiseksi varmaan synnytään. Olin jo opiskeluaikana aktiivinen opiskelijajärjestöissä, muun muassa Suomen Tekniikan Opiskelijoiden liiton hallituksessa.

Vuosien varrella erilaisia järjestövastuita on kertynyt paljon aina venekerhon nettityöryhmästä, työpaikkani henkilöstön luottamusmieheksi. Tällä hetkellä vaikutan muun muassa Suomen bridgeliiton hallituksessa.