Kaupunkia suunnitellaan nykyisten asukkaiden toiveiden pohjalta. Asukasystävällinen suunnittelu ei voi perustua oletuksiin ja kuvitelmiin tulevien asukkaiden toiveista. Esimerkiksi lapsiperheiden, yksiasuvien, ikääntyvien ja vammaisten tarpeet rakennetulle ympäristölle ovat erilaisia. Monimuotoisessa kaupungissa kaikkien ryhmien tarpeita huomioidaan.
Toimivassa kaupungissa tarvitaan monenlaisia tiloja erilaisiin käyttötarkoitukseen ja erilaisille kohderyhmille. Kaupunkitiloja ei saa asettaa keskenään vastakkain. Aidosti asukaslähtöinen kaupungin kehittäminen tarkoittaa, että kehityksen tulee tapahtua asukkaita kuunnellen ja asukkaiden näkemyksiä kunnioittaen, ei esimerkiksi pelkästään yritysten ehdoilla.
Hyvin toteutetussa kaupunkisuunnitteluprojektissa asukkaat tulevat kuulluksi. Kaupunkilaisten näkemykset ja mahdolliset muutosesitykset otetaan aidosti huomioon suunnittelun edetessä. Tarvittaessa suunnitelmia ollaan valmiita muuttamaan asukkaiden palautteen perusteella. Tällöin kiinteistösijoittajille ei anneta kaikkea valtaa haluamansa alueen tai tontin kehittämiseen, vaan kehittämisprojektit aloitetaan asukkaiden kuulemisella kaupunginosien omista lähtökohdista. Kaupungin johdon on oltava valmis rajoittamaan rakennusyhtiöiden ja kiinteistösijoittajien villejä visioita kaupungin kehittämiseksi, jos se on kaupungin pitkän ajan kehityksen ja asukkaiden edun mukaista.
Kaupunkia suunnitellaan nykyisten asukkaiden toiveiden pohjalta. Asukasystävällinen suunnittelu ei voi perustua oletuksiin ja kuvitelmiin tulevien asukkaiden toiveista. Esimerkiksi lapsiperheiden, yksiasuvien, ikääntyvien ja vammaisten tarpeet rakennetulle ympäristölle ovat erilaisia. Monimuotoisessa kaupungissa kaikkien ryhmien tarpeita huomioidaan.
Asukasdemokratiaa toteutetaan ja ihmisten omaa aktiivisuutta tuetaan eri tavoin, esimerkiksi järjestämällä kuulemistilaisuuksia eri muodoissa siten, että meillä jokaisella on todellinen ja aito mahdollisuus vaikuttaa suunnittelun lopputulokseen. Kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia ei voi jättää vain nimettömän nettikommentoinnin ja lehtien mielipidepalstojen kirjoitusten varaan. Kuulemis- ja osallistamisprojektit voivat olla onnistuneesti toteutettuja, mistä mm. osallistuva budjetointi on hyvä esimerkki.
Kaupunkisuunnittelussa laadukkaaseen suunnitteluun ja rakentamiseen tulee panostaa. Suunnittelun lähtökohtien ja suunnitteluprosessin aikaisen kehityksen tulisi näkyä lopputuloksessa, eli valmiissa rakennetussa ympäristössä. Koko prosessin pitää perustua mahdollisimman tarkasti esitettyyn suunnitelmaan, jotta vältytään mm. keskellä Helsinkiä sijaitsevan Elielin aukion suunnitteluprosessin kaltaisilta virheiltä. Tuolloin esitetyt kerrosneliömäärät ja havainnekuvat eivät vastanneet toisiaan ja vasta ulkopuolisen arkkitehtiryhmän korjaamat, oikeaan mittakaavaan piirretyt havainnekuvat osoittivat suunnitellun rakennuksen todellisen koon ja sijainnin. Alkuperäisen suunnitelman mukainen rakennus ei olisi jättänyt lainkaan avaraa kaupunkitilaa aukiolle.
Kaupungin rakentamista ohjataan rakennusmääräyksillä, joissa säädetään muun muassa rakennusten korkeudesta, leveydestä ja ulkoasusta sekä kaupunginosan virkistys- ja viheralueiden määrästä. Näitä on syytä noudattaa ja kaupunkien toimijoiden tehtävä on valvoa kaupunkilaisten etua näiden noudattamisesta.
Kaupunkirakentamisessa keskeisenä kysymyksenä on minimoida asukkaille ja ympäristölle syntyvät haitat, kuten ilmansaasteet, melu ja ruuhkat. Rakennushankkeiden ympäristövaikutusten arviointia tulee tehdä ja päivittää säännöllisesti. Esimerkiksi Hernesaaressa ympäristövaikutusten arviointi perustuu siihen, että merentäyttöön tarvittavat maamassat tuotaisiin pääosin proomulla Jätkäsaaresta Hernesaareen. Päätös on peruttu kalleuden vuoksi ja maamassat kuljetetaan kokonaisuudessaan kumipyörillä Punavuoren ahtaiden katujen kautta.
Alueen rakentaminen ja suunnittelu tulisi tehdä kokonaisuutena, ei pirstoen pieniin palasiin. Suunnittelussa huomioidaan kokonaisvaikutukset alueelle. Täydennysrakentamista voi ja pitää kaupungissa tehdä. Yksityisellä pääomalla voidaan rahoittaa hankkeita, mutta hankkeiden suunnittelun tulisi lähteä kaupungin ja kaupunkilaisten lähtökohdista. Rakennusyhtiöillä ja kiinteistösijoittajilla tavoitteena on saada kaupungilta tonttimaata ja rakennusoikeutta mahdollisimman paljon edulliseen hintaan. Sijoittajia ei välttämättä ohjaa halu rakentaa viihtyisää kaupunkiympäristöä.
Asukasdemokratian tulee olla osa kaupungin perustoimintaa. Hyvin suunnitellussa kaupungissa suunnitelmat tehdään asukkaiden toiveiden pohjalta. Kaupunkilaisten pitää pystyä vaikuttamaan suunnitelmiin muutenkin, kuin perustamalla erilaisia kansalaisliikkeitä ja asukasyhdistyksiä saadakseen äänensä kuuluviin. Tiedottamalla rakennusprojekteista avoimesti ja laajasti lisätään kaupunkilaisten luottamusta demokratian toteutumiseen kaupungissaan.
Viihtyisä kaupunkiympäristö muodostuu erilaisten tilojen ja rakennusten sopusoinnusta. Virkamiesten vastuulla on suunnittelu ja asukasdemokratian toteutuminen projekteissa. Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävänä on linjata kaupungin suunnittelua asukkaiden näköiseksi ja asukkaita kuullen. Kaupunkisuunnittelu tulee palauttaa kaupungin omiin käsiin.
Maailman toimivimman kaupungin edellytyksenä ovat kaupungissaan viihtyvät kaupunkilaiset.
Kirjoittaja on Bulevardin eteläpuoleisen Helsingin rojalistein demari, joka nauttii telakan touhujen tarkkailusta.
Kirjoitus on julkaistu alun perin SDP kaupungeissa -julkaisussa 2021.