Kaupungin päätöksentekijöiltä tuntuu unohtuvan, että kantakaupungissakin asutaan. Kantakaupungissakin tarvitaan saavutettavia lähipalveluita. Ei riitä, että palveluita keskitetään suurempiin keskuksiin, jollei samalla suunnitella toimivia liikenneyhteyksiä.
Kaupunginosien eriytyminen on merkittävä ongelma Helsingissä. Kehitykseen on tärkeää puuttua, esimerkiksi erilaisilla lähiöprojekteilla. Emme kuitenkaan saa unohtaa kantakaupunkilaisia. Myös meille lähipalvelut ovat välttämättömiä, eivätkä kaikki kantakaupunkilaiset ole hyväosaisia.
Keskustaa rakennetaan yhä enemmän palvelemaan jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Samaan aikaan raitiovaunujen pysäkkivälejä pidennetään. Kehitys on huolestuttava. Kantakaupungin asukkailla on samat tarpeet, kuin lähiöissäkin asuvilla. Täälläkin joudutaan välillä käyttämään autoa.
Usein oletetaan kantakaupungissa kaiken olevan lähellä ”ratikkamatkan päässä”. Näin ei ole. Usein joudumme tekemään parikin vaihtoa päästääksemme palvelun lähelle. Helsingin niemeltä löytyy paljon pussinperiä, johon liikkuminen on hankalaa. Esimerkiksi Hakaniemen terveysasema siirrettiin Kalasatamaan, jonka seurauksena osa asukkaista joutuu käyttämään kahta vaihtoyhteyttä päästääkseen terveysasemalle. Matka ei ole pitkä. Sairaat ja vanhempi väestö eivät kuitenkaan jaksa eivätkä pysty kävelemään.
Uusien asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeää, että samaa tahtia asuntojen kanssa tulisi alueille myös palveluita. Ruokakaupan tai apteekin puuttuminen voi hankaloittaa asumista. Pahimmillaan palveluiden puute jatkuu vuosikausia, kuten Östersundomissa on käynyt.
Lähiterveysasemalla ei tarvitse olla kaikkia palveluita, esimerkiksi kuvantaminen on viisasta keskittää laitteistojen hinnan takia. Oman tutun lääkärin tai hoitajan vastaanotto lähellä kotia on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta kauaskantoista. Pitkät hoitosuhteet huomioivat potilaan kokonaisterveydentilan ja on ennaltaehkäisevää. Keskittämisvimmassa unohdetaan tämän säästävän rahaa.
Julkinen liikenne ja postitoiminta ovat asukkaille välttämättömiä. Sekä HSL että Posti liikelaitoksina tekevät päätöksensä itsenäisesti. Päätöksissä ei aidosti kuunnella kaupunkilaisia, vaikka kuulemisia saatetaankin järjestää. Ei ole oikein, etteivät kaupunkilaiset koe pystyvänsä vaikuttamaan päätöksiin mitenkään. Esimerkiksi postien viimeaikainen sijoittelu herättää asukkaissa kysymyksiä. Suurin osa paikallisposteista on lopetettu ja siirrytty pakettiautomaatteihin. Pakettiautomaatit ovat jatkuvasti täynnä, joten posti siirtelee paketteja, minne sattuu. Muun muassa keskustan posti siirrettiin Postitalolta Kasarmintorille. Kasarmintorille ei ole juuri minkäänlaisia julkisia kulkuyhteyksiä. Keskuskadulle on perustettu hieno pakettikeskus. Keskuskadulle ei pääse autolla paketteja noutamaan. Kaikki tavarat eivät pyörän tarakalla kulje.
Myös meillä kaupunkilaisilla on parantamista omassa toiminnassamme. Käytetään lähipalveluitamme säännöllisesti, esimerkiksi kivijalkojen pikkukaupoissa asioimalla. Näin estämme kaupunginosiemme autioitumisen.
Kolumni on julkaistu alun perin Kamppi-Eira -lehdessä 6.5.2021.