Helsingin kaupunki on panostanut taloudellisesti baanojen rakentamiseen ja kunnossapitoon merkittäviä summia. Tälläkin hetkellä on suunnittelussa baanoja eri puolille kaupunkia. Pyöräily on kannatettava liikkumismuoto. On kuitenkin täysin perusteltua kysyä, onko tehdyt panostukset suhteellisia käyttäjämääriin nähden.
Vaikka en itse juurikaan pyöräile, ymmärrän että pyöräreittien tulee olla toimivat koko kaupungissa. Pyörätie ei voi loppua kesken kaiken. Valitettavasti kaupungin ratkaisut tuntuvat välillä olevan täysin vieraita toimiville yhteyksille. Esimerkiksi Lönnrotinkadun upouusi pyöräreitti on mutkitteleva ja ainakin minulla on vaikea välillä hahmottaa miten reitillä pitäisi oikein ajaa.
Kaupunki haluaa edistää talvipyöräily ja tämä näkyy baanojen ylläpidossa. Valitettavasti usein käy niin, että pyöräilyreitit ovat kunnossa, mutta jalankulkijat tarpovat hangessa. Talvipyöräilyn määrä kaupungissa ei ainakaan silmämääräisellä arviolla ole lisääntynyt mihinkään. Tämä on myös hyvin ymmärrettävää. Kovat pakkaset ja liukkaat kelit eivät houkuttele pyörän selkään, vaikka pyörä olisikin hyvin varusteltu.
Baanoihin liittyy myös ongelmia. Baanojen rakennus- ja ylläpitokustannukset ovat korkeita ja lisäksi ne vievät runsaasti tilaa. Baanojen turvallisuus on välillä kyseenalainen. Baanoilla nopeudet tuntuvat nousevan ja ainakin minä hieman hitaampana kulkijana välillä pelkään ohi suhahtavia sukkulapyöräilijöitä. En mielelläni käytä baanoja, jos vaihtoehtoinen reitti on olemassa.
Toivoisin kaupungin panostavan yhtä paljon myös muihin kulkumuotoihin. Minusta kaupungissa ensimmäisenä pitäisi varmistaa eri lailla liikuntaesteisten henkilöiden kulkeminen turvallisesti kaupungissamme. Kaikissa liikenneratkaisuissa tulisi jo suunnitteluvaiheessa miettiä eri käyttäjäryhmiä.
Jalankulkijat, erityiset lapset ja vanhukset sekä vammaiset, ovat aina liikenteessä turvattomin ryhmä. Heidän turvallisuutensa ja mahdollisuutensa liikkua tulisi olla meille kaikille ykkösjuttu. Sen sijaan kaupunki toimii suunnittelussa aivan päinvastoin. Esimerkiksi Raide-Jokerin ratkaisut ovat vammaisille ja lapsille vaarallisia. On kummallinen ajatus, että koulut ohjeistavat vanhempia opastamaan lapsia kulkemisesta pysäkeille ja raiteiden ylityksessä. Lähtökohdan tulisi olla, ettei sellaisia ratkaisuja tehdä, jotka eivät ole turvallisia ilman erillistä opettamista.
Minusta on kyseenalaista, että kävelijänä ja julkisten kulkuneuvojen käyttäjänä joudun talvella rämpimään milloin missäkin hangessa ja samaan aikaan muutama pyöräilijä ajelee hoidetuilla baanoilla. Vähäisten resurssien kohdistamisella on iso merkitys kaupunkilaisille. Kyse on loppujen lopuksi siitä mihin kaupunkilaiset haluavat panostaa. Kunnallisvaalit ovat jälleen ensi keväänä, sinä omalta osaltasi äänestämällä vaikutat lopputulokseen.
Kolumni julkaistu alun perin Kamppi-Eira -lehdessä 22.2.2024.