Jokainen helsinkiläinen kokee kaupungin eri lailla. Meille kaikille Helsingissä tärkeää ovat erilaiset asiat. Vaikka puolet helsinkiläisistä on niin sanotusti junan tuomia, niin meitä yhdistää näkemys siitä, että Helsinki on erityinen kaupunki Suomen kaupunkien joukossa.
Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki 1812, päätöksen tarkoituksena oli historian oppikirjojen mukaan heikentää Ruotsin kuningaskunnan vaikutusvaltaa Suomeen. Helsingistä muodostuikin pikkuhiljaa suomen poliittinen ja hallinnollinen keskittymä. Sitä se on edelleen. Vaikka hallintoa on aina välillä hajasijoitettu maakuntiin ei Helsingin asemaa ole hetkauttanut mikään.
Helsinki on isoin monella eri mittapuulla mitattuna. Helsinki on esimerkiksi suurin väestömäärältään, suurin julkisia hankintoja tekevä toimija, suurin matkailukohde ja suurin työnantaja. Kun Helsingissä tehdään päätöksiä, ovat päätökset usein mittakaavaltaan aivan toista luokkaa kuin muissa kaupungeissa.
Viime aikoina hallintoa on uudistettu kovalla kädellä. Valtiolta on siirretty palveluita kuntien ja hyvinvointialueiden vastuulle. Helsinki on erityinen myös siinä, että olemme yksittäisenä kaupunkina oma hyvinvointialueemme. Tästä syystä meillä ei myöskään käydä aluevaaleja toisin kuin kaikkialla muualla Suomessa. HUSsissa olemme tottuneet asioimaan jo ennen uudistustakin, mutta nykyisin esimerkiksi työllisyyspalvelut ovat kuntien harteilla.
Helsingissä kaikista palveluista päätetään viime kädessä kaupunginvaltuustossamme. Kaupungivaltuusto ei meillä pysty käsittelemään merkittävää osaa asioista vaan suurin osa päätöksistä tehdään lautakunnissa tai niiden alaisissa jaostoissa. Helsingissä on neljä niin sanottua superlautakuntaa, kaupunkiympäristölautakunta, kasvatus- ja koulutuslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta sekä vapaa-aikalautakunta. Lisäksi osa toiminnoista toteutetaan Helsingissä liikelaitosmallilla, kuten esimerkiksi työllisyyspalvelut. Esityslistat ovat yleensä hengästyttävän pitkiä.
Vaalien tulosten perusteella jaetaan luottamuspaikat eri puolueiden välillä. Helsingissä myös erilaisia luottamuspaikkoja on valtavasti ja tekijöitä tarvitaan niihin kaikkiin. Luottamustoimiin valitaan myös muita kuin valittuja kaupunginvaltuutettuja. Pienemmälläkin äänimäärällä saattaa saada merkittävän päätöksentekopaikan.
Luottamuspaikoissa vaikutetaan kaupunkilaisten kannalta merkittäviin asioihin. On siis oikeasti tärkeää miettiä, ketä äänestät vaaleissa. Äänestämäsi henkilö saattaakin äkkiä olla päättämässä kaupunginosasi kehittämisestä, uuden päiväkodin tai koulun rakentamisesta, työllisyyspalveluiden toimipisteiden sijainnista tai puiston kunnostamisesta kaupunginosaasi. Kannattaa siis oikeasti tutustua ehdokkaiden näkemyksiin.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin äänestää.
Kolumni julkaistu alun perin Kamppi-Eira -lehdessä 27.2.2025.