Hernesaaren kaava kaatui hallinto-oikeudessa vuonna 2021 ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuotta myöhemmin. Hernesaaren ”uusi” kaava oli lausuntokierroksella syyskuussa. Hämmentävistä oli, että käytännössä kaavassa ei ollut muuttunut juuri mikään. Oikeudessa katsottiin aikoinaan Hernesaaren liikenneselvitysten perustuneen liikaa olettamuksiin.
Hallinto-oikeus korosti ratkaisussaan Hernesaareen liikenteen olevan käytännössä yhden kadun(Telakkakatu-Hietalahdenranta) varassa, jonka kantokyky ei ole riittävä 7600 uudelle asukkaalle ja 3000 uudelle työpaikalle sekä risteily- ja venesatamille ja lumen vastaanottoalueelle.
Mitään selvitystä Telakkakadun ongelmiin ei suunnitelmista löytynyt. Rakennusmassaa ei ollut mitenkään vähennetty ja liikenneongelmat oli ratkaistu parkkipaikkojen määrää vähentämällä. Kaupungin arvioissa kantakaupungin asuinalueilla auton omistuksen määrä on noin 250 autoa tuhatta asukasta kohden. Pysäköintipaikkojen vähentämisellä kaupunki aikoo ohjata Hernesaareen 200 autoa 1000 asukasta kohden. Parkkipaikkojen vähentäminen ainoastaan lisää osaltaan alueen liikenneongelmia. Epätodennäköistä on, että parkkipaikkojen vähäisyys vaikuttaisi alueen asukkaiden auton hankintaan.
Ratkaisu ei millään tavalla vastaa alueen ongelmiin. Alueella merkittävää liikennettä aiheuttaa lumenkaatopaikka sekä risteilyalukset. Kaavassa edelleen suunnitellaan lumenkaatopaikan säilymistä Hernesaareessa. Julkinen liikenne perustuu ainoastaan yhdelle raideparille. Kaupunki on korjannut arvioitaan lumenkaadon, risteilyliikenteen sekä liikunta- ja purjehduskeskuksen aiheuttamista liikennemääristä. Korjatut arviot liikennemääristä eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet suunnitelmien sisältöön mitenkään.
Lisäksi kaavasta on jätetty edelleen huomioimatta vaikutukset lähialueiden liikenteelle. KHO omassa ratkaisussaan edellytti kaava-alueelle tulevan ja sieltä lähtevän liikenteen järjestämisen ja liikenteen lisääntymisen vaikutuksien huomioimista kaava-alueen ulkopuolella. Esimerkiksi Hietalahden vireillä olevaa kaavoitushankeen liikennevaikutukset eivät ole mukana selvityksissä.
Kaupunginosayhdistykset ottivat yhteistyössä kantaa kaavaan. Omasta mielestäni ikävintä on, ettei kaupunki edelleenkään ota asukkaita vakavasti. On kaikkien ajanhukkaa esitellä sama kaava uudelleen ilman aitoja ja toimivia ratkaisuja. Tällainen suunnittelusta ei kasvata asukkaiden luottamusta kaavoitusprosesseihin ja johtaa jatkuviin uusiin valituksiin.
Hutiloiden suunnittelun takia Hernesaaren rakentaminen viivästyy entisestään. Kasvava kaupunki tarvitsee uusia asuinalueita. Suunnittelun tulee tapahtua tosiasioiden pohjalta laadukkaasti ja huolellisesti. Nyt kaupunki hakkaa päätään seinään yhä uudelleen.
Kolumni julkaistu alun perin Kamppi-Eira -lehdessä 19.9.2024.