Osallistuttaa vai eikö osallistuttaa?

Helsingin kaupungin osallistuva budjetointi on ollut käynnissä lokakuun ajan. Samaan aikaan osallistuvan budjetoinnin kanssa on yleensä esitelty pormestarin talousarvioesitys tulevalle vuodelle. Tänä vuonna kaikki oli toisin. Kaupunkilaiset toki äänestivät OmaStadissa, mutta uusi pormestarimme päätyi salaamaan talousarvioesityksensä kaupunkilaisilta.

Helsingin kaupungilla tavoitteena on osallistaa asukkaita niin sanotun osallistuvan budjetoinnin kautta. Juuri päättyneessä äänestyksessä kaupunkilaisista alle 10 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Osallistuvaa budjetointia on myös kritisoitu valuvikojen takia. Äänestykseen on päässyt mukaan kohteita, joita kaupunki on jo toteuttamassa muuta kautta tai jotka kaupungin tulisi hoitaa osana normaalia toimintaansa. Esimerkiksi tämän vuoden kohteena oli määräaikaisten lääkärien palkkaaminen. Riittävien peruspalveluiden turvaaminen ei kuulu osallistuvaan budjetointiin.

Osallistuvan budjetoinnin uskottavuutta haittaa tällaisten ehdotusten päätyminen äänestykseen. Äänestettävien kohteiden tulisi olla aidosti asioita, joita eivät muuten todennäköisesti pääsisi toteutukseen. Kaupungin perustehtävät eivät kuulu osallistuvan budjetoinnin kohteiksi. Osallistuvassa budjetoinnissa kaupunkilaisilla tulisi olla mahdollisuus saada jotain ekstraa asuinalueilleen.

Kohteissa on myös paljon keskenään päällekkäisiä. Esimerkiksi koko kaupungin yhteisellä listalla toteutukseen pääsi 7 erilaista hanketta puiden ja istutusten lisäämiseksi kaupungissamme. Kaikki oikein kannatettavia, ilolla odotan muun muassa Töölönlahden kirsikkapuita. Olisiko nämä hankkeet kuitenkin voinut käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Osallistuva budjetointi on kaiken kaikkiaan kuitenkin erinomainen tapa asukkaiden vaikuttaa oman asuinalueensa viihtyvyyteen.

Syksyn odotettu hetki on ollut, kun pormestari on pitänyt tiedotustilaisuuden talousarvioesityksensä sisällöstä. Lopullinen talousarvio on toki aina muuttunut jonkin verran alkuperäisestä esitetystä poliittisessa päätöksenteossa. Kaupunkilaisilla on ollut talousarvion käsittelyn aikana mahdollista seurata valitsemiensa päätöksentekijöiden linjauksia ja arvovalintoja. Kirjoittelu talousarviosta muun muassa lehdissä on vaikuttanut lopullisiin päätöksiin.

Pormestarin päätös lähettää talousarvio ainoastaan valtuustoryhmille, vähentää huomattavasti asukkaiden vaikuttamismahdollisuksia. Kun asukkaat eivät tiedä mistä ollaan päättämässä, eivät asukkaat voi edes yrittää vaikuttaa päätöksentekijöihin.  On ristiriitaista, että samaan aikaan kaupunki osallistuttaa kaupunkilaisia osallistuvalla budjetoinnilla, mutta salaa pormestarin talousarvioesityksen. Minulle syntyy väistämättä ajatus ettei kaupungissa todella haluta kuulla kaupunkilaisten mielipiteitä. Annetaan meidän asukkaiden puuhata pikkuasioiden parissa. Muutama uusi istutus  ja liikuntapaikka puistoihin, niin kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä. Eihän kaupunkilaisten kuulu kiinnostua miten varhaiskasvatukseen riittää kasvattajia ja terveyskeskuksiin hoitohenkilöstöä tai miten nuorten mielenterveyspalvelut toimivat.

Kaupungin omin sanoin unelmien Helsinki tehdään yhdessä. Toivoisin tämän koskevan kaupungin päätöksentekoa kokonaisuudessaan.

 

Kolumni julkaistu alun perin 4.11.2021 Kamppi-Eira -lehdessä.

JAA TÄMÄ KIRJOITUS

Facebook
Twitter
LinkedIn