Toimiva ja elävä kaupunki tarvitsee asukkaita ja yrityksiä. Asukkaiden liikkuminen ja yritysten toiminta edellyttää autolla liikkumista ja autojen pysäköintiä, myös kantakaupungissa. Helsingissä kantakaupungin alueella on käytössä asukaspysäköintijärjestelmä, johon myös yrityksillä on mahdollisuus lunastaa yrityspysäköintitunnus.
Osalle asukkaista auto on välttämätön esimerkiksi työn teon tai lasten harrastusten kannalta. Harva putki- tai sähkömies pystyy tekemään töitään ilman mukana kuljetettavaa välineistöä. Myös koko ajan lisääntyvä vuorotyö edellyttää liikkumista ilta- ja yöaikaan, jolloin julkista liikennettä on saatavilla rajoitetusti tai ei ollenkaan. Erityisesti lasten urheiluharrastuksiin lapsia joudutaan usein kuljettamaan harrastuspaikoille pitkienkin matkojen päähän. Perhe- tai yksityiselämän sekä työelämän yhteensovittamisen kannalta oma auto on usein ainoa vaihtoehto kulkemiseen.
Asukaspysäköintilupa ei takaa parkkipaikkaa. Lupa ainoastaan mahdollistaa pysäköinnin kantakaupungin alueella, jos paikkoja on vapaana. Helsingin kaupungin mukaan asukaspysäköintilupien kysyntä on noussut kaupungin alueella 7-18 prosenttia edellisvuodesta. Samaan aikaan kaupunki on omilla toimillaan vähentänyt asukaspysäköintipaikkoja.
Autojen yhteiskäyttöön kannustaminen on ympäristön kannalta järkevää. Autojen yhteiskäytöllä ei ongelmia kuitenkaan ratkaista. Valitettavasti yhteiskäyttö toimii pääsääntöisesti tilapäisessä auton käyttö tarpeessa. Myös yhteiskäyttöautot vaativat parkkipaikkoja.
Kaupunki omilla toimillaan vaikeuttaa asukaspysäköintiä ja asukkaiden liikkumista. Tie- ja rakennustyöt ovat sinänsä ymmärrettävä väliaikainen haitta pysäköinnille. Sen sijaan on vaikeampi ymmärtää miksi esimerkiksi Hietalahden torilta viime kesänä vähennettiin paikkoja virkamiespäätöksellä. Paikat saatiin takaisin vasta yksittäisen asukkaan aktiivisuudella.
Kaupunkisuunnittelussa uusilla asuinalueilla huomioidaan nykyisin pysäköinti jotenkuten, sen sijaan vanhoilla asuinalueille kohdistuvassa uuden suunnittelussa tuppaa pysäköinti unohtumaan kokonaan. Pikemminkin tuntuu, että kaupunki haluaa poistaa loputkin pysäköintipaikat.
Kaupungin ratkaisu pysäköintiongelmaa on lähes yksinomaan ollut rakennuttaa yksityisiä pysäköintihalleja. Kukaan ei vastusta pysäköinnin siirtämistä toreilta maan alle. Ongelmaksi muodostuu hinta. Yksityisen parkkihallin tarkoituksena on tuottaa omistajilleen rahaa. Omistajia ei kiinnosta asukkaiden pysäköintiongelmien ratkaiseminen. Yksityisessä parkkihallissa pysäköinti maksaa asukkaalle jopa 300-400 euroa kuussa. Useimmiten asukkaat eivät saa minkäänlaista alennusta pysäköinnistään. Suomalaisen keskipalkan ollessa 3386 euroa kuukaudessa, on keskituloisen ja hieman paremminkin ansaitsevan mahdotonta irrottaa noin 10 prosenttia kuukausituloistaan pysäköintiin.
Pysäköintiongelmaa voitaisiin osittain ratkaista kaupungin omalla päätöksenteolla. Asukaspysäköintialueella pysäköintihallin rakennusluvan tulisi sisältää yritykselle velvoite tarjota tietty määrä asukaspysäköintipaikkoja rakennettavasta pysäköintihallista. Vähintään asukaspysäköintimäärän pitäisi vastata sitä määrää parkkipaikkoja, jotka pysäköintihallin rakentaminen on vienyt parkkipaikkoja maan päältä.
Kaupunki on kaupunkilaisia varten. Tavallisillakin ihmisillä on oltava mahdollisuus elää ja asua kantakaupungissa.
Kolumni on julkaistu alunperin Kamppi-Eira lehdessä 14.1.2021 (s. 10).