Kun puhutaan ammattiliitoista, keskustelu kääntyy usein työehtosopimuksiin, lainsäädäntöön ja valtakunnantason työehtosopimusneuvotteluihin. Ne ovat tärkeitä, mutta helposti unohtuu, että ammattiyhdistysliikkeen todellinen voima kumpuaa työpaikoilta. Siellä, missä arki tapahtuu, syntyy myös se yhteisöllisyys, joka pitää liikkeen elinvoimaisena.
Työpaikkatoiminta ei ole vain kokouksia ja ilmoitustaululla olevia julistuksia. Se on läsnäoloa, keskusteluja kahvipöydässä, tuen tarjoamista työkaverille ja epäkohtiin puuttumista. Se on sitä, että joku ottaa selvää, kysyy, kuuntelee ja toimii. Usein juuri luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun aktiivisuus ratkaisee, tuleeko epäkohtaan muutos vai jääkö asia roikkumaan.
Ilman aktiivista työpaikkatoimintaa liitto etääntyy jäsenistään. Vaikka edunvalvonta olisi kuinka vahvaa valtakunnan tasolla, se ei auta, jos yksittäinen työntekijä ei saa tukea juuri silloin kun sitä tarvitsee, oli kyse sitten palkasta, työajoista tai jaksamisesta. Työpaikkatoiminta toimii siltana liiton ja jäsenen välillä.
Työpaikkatoiminta on myös paras keino innostaa uusia jäseniä mukaan. Kun liiton toiminta näkyy ja tuntuu omassa arjessa työpaikalla, jäsenyys ei ole pelkkä vakuutus vaan yhteisö, johon halutaan kuulua. Myös nuoret ja uudet työntekijät näkevät, että omalla työpaikalla liitto on läsnä ja valmis puolustamaan oikeuksia.
Mutta tämä ei tapahdu itsestään. Työpaikkatoiminta tarvitsee resursseja, koulutusta ja ennen kaikkea arvostusta. Yhdistyksiltä kaivataan resursseja työpaikkatoiminnan toteuttamiseen esimerkiksi pullakahvien tarjoaminen silloin tällöin tukee luottamushenkilöiden toimintaa työpaikalla. Liiton tulee tukea aktiivejaan tarjoamalla ajantasaista tietoa ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Yhtä lailla työyhteisöissä on tärkeää, että aktiivit saavat toimia rauhassa ja saavat myös työnantajan tuen lain ja työehtosopimusten mukaisesti.
Lopulta kyse on yhteisvastuusta. Työpaikkatoiminta on tapa sanoa emme ole yksin. Kun puhumme ääneen ja toimimme yhdessä, vaikutusvalta kasvaa. Yksi ei jaksa kaikkea, mutta yhdessä voimme muuttaa paljon, työpaikka kerrallaan.
Taru Reinikainen
sopimusalavastaava
Ammattiliitto Pro
Kolumni on julkaistu alun perin KIlpilahden toimihenkilöiden Näkölasi lehdessä 2/2025.