Lumen tulo, lumen poiskuljettaminen ja lumen hävittäminen aiheuttavat joka talvisen ongelman Helsingissä. Minäkin jo kolmannen kerran kirjoitan lumesta tänä talvena. Muutaman vuoden ajan Helsingissä oli vähälumisia talvia ja ihmiset tottuivat keskieurooppalaisiin olosuhteisiin vähän vetisimpinä ja kylmempinä. Viime vuosina lunta on kuitenkin riittänyt yllin kyllin.
Lumi on mukava elementti lasten leikeissä. Aikuisenakin pidän lumesta sopivissa määrin. Tämän talven lumimäärästä on kuitenkin vaikea keksiä mitään positiivista sanottavaa. Lunta tupruttaa metrikaupalla ja lumikasat kaduilla kasvavat. Kunnossapito ei kuitenkaan pysy lumikinosten perässä.
Tänä talvena kantakaupungin kadut ovat olleet kaiken kaikkiaan luokattoman huonosti hoidettuja, erityisesti kevyenliikenteen väylät. Vantaalaiset vitsailevat helsinkiläisille tulevansa maalle ylitettyään kaupunkien välisen rajan, niin selvä ero katujen kunnossapidossa on kaupunkien välillä.
Ajaminen vilkkaammillakin teillä tuntuu perunapellossa körryyttelemiseltä. Kävely ja pyörällä ajaminen on jopa mahdotonta, ainakaan liikennesääntöjä noudattaen. Esimerkiksi Uudenmaankatu on ollut lähes ajokelvoton merkittävän osan vuodesta. Rakennustöiden takia Lönnrotinkatu puolestaan on muutenkin ollut varsinainen esterata. Nyt lisäksi lumikinokset, jakeluautot ynnä muut väliaikaiset esteet tukkivat jatkuvasti liikennettä. Sekä Uudenmaankatu että Lönnrotinkatu ovat merkittäviä kaupungin läpiajo väyliä. Toivottavaa olisi niiden jatkuva kunnossapito. Mitä pidemmälle talvi etenee sitä pahemmaksi tilanne muuttuu.
Nopeat sään ja lämpötilojen vaihtelut ovat toki yksi syy hankaliin olosuhteisiin. Jotenkin on vaikea uskoa lumen olevan suomalaisille niin vieras elementti etteikö tilanteeseen pystyttäisi varautumaan. Herää kysymys onko resurssit riittävät ja oikein kohdennettu. Uskaltaisin väittää, ettei kaupunki hyväksyisi nykyisen kaltaista kunnossapitoa omilta urakoitsijoiltaan.
Vaikka kaupunki vastaa suurimmasta osasta kaupunkien teiden kunnossapidosta, on talo- ja kiinteistöyhtiöillä omat vastuunsa esimerkiksi katoilta putoavan lumen ja jään suhteen. Omien haavaintojeni perusteella kantakaupungissa yhtiöt ovat asiaan heränneet ja pyrkivät nopeasti putsaamaan katot. Valitettavan usein katolta pudotettavat lumet kuitenkin jätetään kadulle kävelijöiden harmiksi. Olisi suotavaa kuljettaa lumet muualle sekä siistiä katualue muutenkin.
Perimmäisenä syynä lumihaasteisiin taitaa olla suunnittelun puute. Lunta ei oteta kaupunkisuunnittelussa huomioon eikä sen väliaikaista sijoittamista tai hävittämistä suunnitella. Kaupunki rakennetaan mahdollisimman täyteen. Luonnon iskiessä takaisin olemme pulassa. Kiinteä kaupunkirakentaminen on järkevää, mutta myös kantakaupungissa on huomioitava lumi. Näinhän jo teemme vedenkin kanssa esimerkiksi tulvavarautumisen myötä.
Taru Reinikainen
Kirjoittaja on punavuorelainen asukasaktiivi, joka hämmästelee menoa Stadissa.
Kolumni on julkaistu alun perin Kamppi-Eira lehdessä 3.3.2022.