Moni eläkeiän saavuttanut olisi nyt jo valmis jatkamaan työskentelyä, jos voimia olisi. Mihin voimat katoavat? Ikääntymiselle emme voi mitään, mutta sen lisäksi työelämässä on paljon asioita, jotka tekevät meistä vanhempia ja väsyneempiä kuin oikeasti olemme.
Työturvallisuuslaki uudistuu kesäkuun alussa. Muutoksien tavoitteena on edistää muun muassa 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja vähentää varhaista työelämästä poistumista sekä ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä pidempään työkykyisenä.
On ammatteja, joissa fyysinen rasitus alkaa ajan myötä näkymään niin pahasti, ettei jatkaminen ole mahdollista. Tätä asiaa vastaan pitää tehdä työtä. Riittävän ajoissa omaksutut oikeat ja turvalliset työtavat ja tekniset apuvälineet auttavat. Jokaisella ruumiillista työtä tekevällä tulee olla käytössään tarpeelliset apuvälineet, jottei terveys vaarannu työn takia.
Myös asiantuntija- ja toimihenkilötehtävissä on työkykyä uhkaavia tekijöitä. Itse pidän tärkeimpänä tekijänä työilmapiiriä, etenkin johtamista. Liian suuri työmäärä, epäselvät ja ristiriitaiset tavoitteet, työn silppuisuus, ajan tuhraaminen merkityksettömiin asioihin, vaikeat asiakastilanteet, tuen puutuminen sekä epäoikeudenmukaisuuden kokemus ovat seikkoja, jotka vievät energiaa ja heikentävät jaksamista.
Täsmennetyn lainsäädännön myötä työnantajan on otettava huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset ja niiden vaatimat yksilölliset työsuojelutoimenpiteet. Muutoksella selkeytetään sitä, että yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet eivät aina ole riittäviä yksittäisen työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Työnantajan tulee ottaa huomioon ihmisten erilaiset edellytykset suoriutua työstä ja ne voivat vaihdella työuran eri vaiheissa.
Työn vaarojen arvioinnissa on jatkossa huomioitava ikääntymiseen liittyvien vaara- ja haittatekijöiden tunnistaminen, jotta työnantaja voi tehdä vanhempien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden edellyttämiä toimenpiteitä työolosuhteiden parantamiseksi. Kuormitustekijöinä tulee huomioida työn sisältö, työjärjestelyt ja työyhteisön sosiaalinen toimivuus. Esihenkilön tulee jatkuvasti tarkkailla työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä, jolloin työnantajalla on mahdollisuus havaita työsuojelutarve ja toteuttaa yksilöllisiä toimenpiteitä ajoissa.
Työnantajalle säädetään myös velvollisuus ottaa huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset opetusta ja ohjausta annettaessa. Työntekijän ikä on tällainen opetuksessa ja ohjauksessa huomioon otettava henkilökohtainen edellytys, kuten myös työntekijän kielitaito tai osatyökykyisen työntekijän yksilölliset rajoitteet tai tarpeet.
Työturvallisuuslain uudistukset ovat tervetullut lisä työssä jaksamisen edistämiseksi. Eläkeiän nostamiseksi ja työssä jaksamisen tueksi tarvitsemme konkreettisia toimenpiteitä. Käytännön toteutus työpaikalla toimenpiteiden toteuttamisessa kuitenkin ratkaisee lainsäädännön onnistumisen. Kohtelemalla ihmisiä yhdenvertaisesti ja sivistyneesti sekä kuuntelemalla työntekijöitä aidosti ja perustelemalla päätökset avoimesti, moni esihenkilö pärjää työssään paremmin ja auttaa alaisiaan pääsemään parempiin tuloksiin. Esihenkilöille uudistuneen lainsäädännön vaatimusten tulisi siis jo nyt olla arkipäiväisiä toimenpiteitä.
Taru Reinikainen, sopimusalavastaava, Ammattiliitto Pro ry
Kolumni on julkaistu alun perin Kilpilahden Toimihenkilöiden Näkölasi lehdessä.