Kenelle kaupunkia rakennetaan?

Helsinki on kasvava kaupunki, jonka tulee kehittyä. Tarvitsemme toimivassa kaupungissa erilaisia tiloja erilaisiin käyttötarkoitukseen erilaisille kohderyhmille. Erilaisia kaupunkitiloja ei saa asettaa keskenään vastakkain. Kehittymisen tulee tapahtua asukkaita kuunnellen ja asukkaiden näkemyksiä kunnioittaen, ei pelkästään yritysten ehdoilla.

Helsingin kaupunki on halunnut parantaa asukkaiden kuulemista kaupunkisuunnitteluprojekteissa. Asukkaat kuitenkin kokevat, etteivät kuulemiset vaikuta lopputuloksiin. Alkuperäisestä suunnitelmasta pidetään kiinni eikä muutosesityksiä oteta huomioon.

Osallistuva budjetointi on hyvä esimerkki onnistuneesta kuulemis- ja osallistamisprojektista. Valitettavasti huonoja esimerkkejä taitaa olla enemmän. Esimerkiksi Lapinlahden kehittämisessä kaupunki ajoi voimakkaasti alueen myyntiä yksityiselle sijoitusyhtiölle. Lapinlahden suunnitelmassa avoimeksi julkiseksi tilaksi olisi kaupunkilaisille jäänyt ainoastaan alueen nurmikot. Asukkaat vastustivat. Kun kaupunginhallitus loppujen lopuksi tyrmäsi myynnin, pormestari kiukutteli asiasta julkisuudessa. Pormestarin tulisi olla kaupunkilaisten puolella, ei yhtiöiden asianajaja.

Uusimpana tapana kuulemisprosessissa on kaupunkikävelyt kehitettävällä alueella. Kuulostaa hienolta ja innovatiiviselta tavalta osallistuttaa asukkaita. Osallistujamäärä on esimerkiksi Hietalahden suunnittelun osalta rajattu 30 henkilöön koronaperusteella. Kaupunki jo ilmoituksessaan kertoo odottavansa enemmän osallistujia. Taloyhtiöitä ohjeistetaan lähettämään vain yksi edustaja. Toisin sanoen kaupunki omalla toiminnallaan rajoittaa kaupunkilaisten mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja vaikuttaa. Oikea tapa olisi järjestää riittävästi kävelyitä kaikille osallistujille. Vain 30 henkilön kuuleminen Hietalahden kokoisessa projektissa on lähinnä silmänlumetta. Kaupunki vetoaa asiassa siihen, että kaikilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä netissä. Kaikille netin käyttö ja kirjoittaminen ei ole luontainen itseilmaisun tapa. Nettikommentointi ainoana kuulemismenettelynä rajoittaa samalla kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Nimettömät kommentit on myös helpompi ohittaa. Tämä lienee perimmäinen tarkoitus.

Kaupunkilaiset haluavat säilyttää Hietalahden kaupunkimaisena rantabulevardina, jossa on ravintoloita ja vapaata oleskelutilaa merellisessä ympäristössä. Kaupunki haluaa rakentaa alueelle toimistokolossin yhteistyössä yksityisen kiinteistösijoitusyhtiön kanssa. Jälleen kaupunkilaiset ovat yksityisen yrityksen intressejä vastaan. Todennäköisesti tästäkään taistelusta ei tule helppo. Lopputuloksesta emme kukaan vielä tiedä, mutta asukkaiden kanta on selvä.

Kaupunki ilman tyytyväisiä asukkaita ei voi olla maailman toimivin kaupunki.

 

Kolumni julkaistu alun perin Kamppi-Eira -lehdessä 3.9.2020.

JAA TÄMÄ KIRJOITUS

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn