Helsingin kaupungilla on merellinen strategia. Tämä on hyvä asia, mutta valitettavasti strategia on jäänyt puolitiehen. Samaan aikaan merellisen Helsingin kehittämisen kanssa kaupunki toimii omia periaatteitaan ja strategiaansa vastaan. Meillä on upea merikaupunki, otetaan merestä koko potentiaali irti.
Viime kesänä Helsingissä kävi viime kesänä reilut 161 000 risteilyvierasta. Ilman sotaa Ukrainassa määrä olisi ollut suurempikin. Tässä on mieletön potentiaali Helsingille. On käsittämätöntä, että suurin osa risteilymatkustajista kuljetetaan busseilla Helsingin ulkopuolelle Porvooseen ja Nuuksioon. Upeita merellisiä retkikohteita, kuten Kaivopuisto, Suomenlinna ja Pihlajasaari, löytyisi lähempääkin ja vieläpä Helsingin rajojen sisältä.
Hernesaaren tulisi tehdä aivan oma strategia risteilymatkustajien vastaanottamiseksi. Nyt satamamiljöö on varsin ankea. Hernesaari on rakenteilla, nyt on aika suunnitella, kuinka matkustajat saadaan viihtymään sataman lähiseuduilla tai edes Helsingissä ja tuomaan rahat Helsinkiin.
Helsinki hakee tällä hetkellä ympäristölupaan jatkaakseen lumenkaatoa mereen. Viime talvena lunta kuljetettiin mereen 26.000 rekallista. Tämä on käsittämätön määrä. Kaupunki on linjannut, että muovin päättymistä mereen pitää vähentää. Ei kaupunki lumenkaadolla ainakaan paranna tilannetta. Helsingin peruste on, että lumen kuljettaminen muualle ei ole mahdollista, koska se lisää hiilidioksidipäästöjä ja lumenraivaus hidastuisi. No ei se lumenpoisto nytkään kovin nopeaa ole.
Hiilidioksidipäästöjä seurataan maailmalaajuisesti, mutta Itämeri ei tunnu olevan kaupungille yhtä arvokas. Kuitenkin kaupunki kertoo osallistuvansa Itämeren suojeluun. Haluaisin nähdä konkreettisia toimenpiteitä. Suojelutyöhön osallistuminen ei auta, jos omalla toiminnalla samalla pahennetaan tilannetta.
Yhtenä tavoitteena merellisessä strategiassa on jokaisen kaupunkilaisen mahdollisimman helppo pääsy virkistäytymään rannoille. Samaan aikaan kaupunki aikoo muun muassa täyttää Hietalahden altaan. Perusteena on käytetty kaupunkilaisten viihtyvyyden lisäämistä. Toimistokompleksin rakentaminen rantaan ja meren siirtäminen autobaanan taakse ei lisää viihtyvyyttä eikä mahdollista rannoille pääsyä.
Helsinginniemeä ympäröi meri kolmelta eri suunnalta. Jokaisella kaupunkilaisella on alle 10 kilometriä matkaa merenrantaan. Julkista rantareittiä on 130 kilometriä. Meidän tulee varmistaa tulevaisuudessakin jokaisen kaupunkilaisen mahdollisuudet nauttia merestä. Merenrannat ovat tärkeitä ja ilmaisia virkistyskohteita meille kaikille ei rakenneta niitä täyteen. Rantojen käytön tulee olla vastuullista huomioiden luonto- ja kulttuuriarvot sekä Itämeren suojelu. Helppous ei voi olla peruste jatkaa toimintaa, joka ei tue merellistä strategiaamme.
Meri luo meille ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Käytetään ne täysimääräisesti hyväksemme.
Kolumni on julkaistu alun perin Kamppi-Eira lehdessä 19.1.2023.