Rööperin vanhukset virtuaalihoidossa

Osana kotihoitoa käytetään nykyisin virtuaalihoitajaa. Virtuaalihoitaja on tabletti tietokone, joka aukeaa sopimuksen mukaan aamulla ja illalla. Vanhus istuu tietokoneen edessä ja henkilökunta kyselee päivän kulusta vanhukselta. Virtuaalihoitajan tarkoituksena on tarkistaa vanhuksen olevan kotona kunnossa. Virtuaalihoitajan tunnit lasketaan hoitotunneiksi ja niistä myös laskutetaan kotihoidon asiakkaita.

Virtuaalihoitaja kyselee vanhukselta muun muassa päivän aterioista ja lääkkeiden otattamisesta. Muistisairaan kanssa kysymykset eivät kuitenkaan toimi, koska vanhus ei muista mitä on päivän aikana tehnyt tai jättänyt tekemättä. Vastaus kaikkiin kysymyksiin on yleensä automaattisesti kyllä. Puhelut myös kestävät lyhyen hetken, jopa alle minuutin. Tässä ajassa vanhuksen todellista kuntoa on mahdotonta selvittää.

Käytännössä vanhuksen omaiset joutuvat huolehtimaan vanhuksen asioista, vaikkeivat olekaan omaishoitajia ja sovitut asiat kuuluvat kotihoidon palvelusopimuksen piiriin. Omaiset eivät pysty luottamaan kotihoitoon ja joutuvat jatkuvasti tarkistamaan asioita useaan kertaan.

Virtuaalihoitaja on ulkoistettu Palmialle. Tabletit rikkoutuvat ja vaativat päivitystä kuten tietokoneet yleensäkin. Palmia siirtää omalla vastuullaan olevia päivityksiä ja uudelleen käynnistyksiä omaisille, koska Palmialla ei ilmeisesti ole riittäviä resursseja ja vanhukset eivät itse osaa. Tämä kaikki näkyy kotihoidon laskulla hoitotunneiksi muutettuina. Mitä hoitoa tietokone päivitykset ovat?

Palmialle on ulkoistettu myös kotihoitoon kuuluva erikseen laskutettava turvapuhelin. Turvapuhelinta vanhukset eivät osaa eivätkä uskalla käyttää itsenäisesti. Vanhukselle on saatettu sopia järjestettäväksi käynti, jossa turvapuhelimen käyttöä opeteltaisiin oikean hoitajan kanssa. Valitettavasti hoitajakäynnit eivät toimi. Kiireessä unohdetaan tarkistaa, mitä muuta kuin pakolliset asiat, oli tarkoitus käynnillä hoitaa. Turvapuhelimen käytön opastaminen saattaa vaatia paljon aikaa ja se on helppo siirtää seuraavalle käynnille.

Isoin ongelma alueemme kotihoidossa on, ettei henkilöitä, joille asioista voisi valittaa tavoita ollenkaan. Soittopyyntöjä ei oteta vastaan eikä sähköpostiosoitetta ole. Virtuaalihoidosta ei kukaan tunnu kantavan vastuuta ja ongelmat sysätään omaisten hoidettaviksi. Tilanne on kestämätön.

Pidetään huolta vanhuksistamme. Meillä jokaisella on oltava oikeus turvalliseen ja hyvään vanhuuteen. Virtuaalihoito ei ole hyvää hoitoa. Toivon ettei kukaan vanhus jää heitteille toimimattoman tabletin tai turvapuhelimen takia.

 

Taru Reinikainen

Punavuoriseuran varapuheenjohtaja

 

Kolumni on julkaistu alun perin Kamppi-Eira -lehden Kuulumisia Punavuoresta palstalla 25.8.2021.

JAA TÄMÄ KIRJOITUS

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn