Kuulolaitteen tarkoituksena on helpottaa kuulemista ja sitä kautta elämänlaatua sekä mahdollisuutta toimia yhteiskunnassa. Millään muulla ei pitäisi olla merkitystä. Valitettavasti kuulolaitteeseen saattaa kohdistua erilaisia pelkotiloja tai jopa häpeää. Moni myös vitkuttelee laitteen hankinnassa.
Häpeä kuulolaitteesta tai pelko kiusatuksi tulemisesta voi kuitenkin johtaa siihen, ettei henkilö käytä kuulolaitetta ollenkaan. Kaapissa maatessaan kuulolaite ei palvele tarkoitustaan. Vanhuksilla käyttämätön kuulolaite saattaa johtaa jopa vääriin muistisairaus diagnooseihin. Et voi muistaa asioita, joita et ole kuullut. On tärkeää, että yksilölliset huolet kuulolaitteen saamisesta huomioidaan jo varhaisessa vaiheessa kuulon hoitoa.
Kuulolaitteita on useita eri merkkejä ja malleja. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että mitä isompi kuulolaite on, sen voimakkaammin laite toistaa ääntä. Kuulolaite valitaan aina yksilökohtaisesti kuulovamman perusteella. Kuulolaitteen valinnassa huomioidaan muun muassa kuulon taso, korvan ominaisuudet sekä henkilön harrastukset ja työ. Valittavan kuulolaitteen kokoon vaikuttaa myös henkilön kyky käyttää ja huoltaa pienikokoista laitetta.
Lapsille ja nuorille kuulolaitteen aiheuttama kiusaaminen on todellinen pelko. Nykyisin kuulolaitteita käytetään myös asusteena. Kuulolaitteisiin soveltuvia koruja on myynnissä ja implantin käyttäjät tuunaavat implantistaan oman näköisensä. Kuulolaiteellasi voit korostaa yksilöllisyyttäsi. Kannattaa rohkeasti ottaa selvää mahdollisuuksista.
Minäkin pelkäsin kuulolaitteen näkyvän, en myöskään aluksi halunnut puhua vammastani kuin lähimmäisilleni. Pikkuhiljaa kuulolaite helpotti elämääni ja laitteen käyttäminen normalisoitui. Laitteeni on todella pieni kokoinen, joten ulkopuolinen ei edes huomaa, kun käytän laitetta. Monelle huonokuuloisuuteni valkeni vasta kun kerroin käyttäväni kuulolaitetta.
Välillä normaalikuloisten ammattilaisten on vaikea nähdä tilanne huonokuuloisen näkökulmasta. Tällöin syntyy ikäviä tilanteita. Itselläni meni täysin ohi mitä audionomi ja lääkäri kertoivat minulle kuulovammastani. He menivät yksityiskohtiin, kun minä vasta sulattelin järkytystä kuulolaitteen saamisesta. Vasta kuukausi sitten selvitin minkälainen kuulovamma minulla on todettu.
Suomessa on noin 180.000 huonokuuloista, joka on 10-14 prosenttia koko väestöstä. Et siis ole yksin huolinesi. Kuulolaiteen käyttämisen pitäisi verrata silmälasien käyttämiseen. Silmälaseihin ei nykypäivänä enää liity minkäänlaista häpeää. Miksi kuulovammaa pidetään erikoisempana vammana, vaikka käytännössä on kyse samanlaisesta aistivammasta.
Jos sinulla on todettu kuulovamma, lähde mukaan paikallisen kuuloyhdistyksen toimintaan. Tarjolla on vertaistoimintaa ja mukavaa yhdessä oloa kaiken ikäisille. Muiden samasta vammasta kärsivien kesken ei tarvitse pelätä, jos ei aivan kaikkea kuule. Itselleni kuuloyhteisö on tuonut monia uusia ystäviä jo lyhyen ajan jälkeen. Suosittelen.
Kolumni on julkaistu alunperin Helsingin Kuuloyhdistyksen Kuuloset lehdessä 3/2021.
KUVA Osa kuulolaitteista on pieniä ja huomaamattomia. Kirjoittajan kuvassa oleva henkilökohtainen kuulolaite ei näy ollenkaan korvan takaa. Kuva: Kuuloliitto