Taru Reinikainen

Helsingin merkittävin vuosittainen päätös on seuraavan vuoden talousarvion. On käsittämätöntä, että pormestarin johdolla on meiltä asukkailta ja kaupungin veronmaksajilta viety mahdollisuudet vaikuttaa talousarvion sisältöön. Ennen nykyistä pormestaria talousarvio käsiteltiin julkisessa prosessissa. Asukkaat pystyivät seuraamaan äänestämiensä poliitikkojen painotuksia ja arvostuksia budjettikäsittelyn aikana. Nykyisin tämä on mahdotonta. Julkisuuteen yleensä kyllä nostetaan puolueiden onnistumiset neuvotteluissa. Sen sijaan täysin […]

Viime aikoina on kovasti keskusteltu kauniista kaupunkirakentamisesta. Kauneus on katsojan silmissä, toinen pitää lasista- ja teräksestä toiselle ei kauheampaa yhdistelmää voisi olla. Kauneus on tärkeä arvo, mutta minulle itselleni vielä tärkeämpää on, että rakennuttajat ja kiinteistösijoittajat toimivat vastuullisesti. Vastuullisuus rakentamisessa käsitetään usein suppeasti. En minäkään halua asua talossa, jonka on rakentanut harmaa työvoima tai josta

Kaupunkiympäristölautakunta on päättänyt kieltää Lönnrotinkadulla nastarenkailla ajamisen. Tavoitteena on katumelun ja -pölyn vähentäminen. Kyseessä on kolmivuotinen kokeilu. Samaan aikaan kaupunki on motittamassa koko eteläisen Helsingin aloittamalla yhtä aikaa sekä Mannerheimintien että Ruoholahden kannaksen katutyöt. Lönnrotinkadun nastarengaskielto tuntuu puuhastelulta verrattuna siihen, että viime talvena Hernesaareen vietiin 26.000 lumikuormaa. Lumiralli on jatkumassa ensi talvena kaupungin hakiessa jatkolupaa

Megatrendinä on toimistotilan kysynnän väheneminen muun muassa etätyön lisääntymisen takia. Samaan aikaan kaupunki kuitenkin haluaa rakentaa lisää pääkonttoreita keskustaan. Helsingin kaupungin mukaan toimistotilan käyttöaste oli vain noin 85 prosenttia koko Helsingissä. Kenelle konttoreita rakennetaan? Korona pakotti organisaatiot etätöihin. Etätyö edellyttää organisaatioilta sisäistä luottamusta. Korona tilanteessa työnantajien oli pakko luottaa työntekijöidensä lojaalisuuteen tehdä työnsä hyvin. Korona

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime aikoina eikä vakavien turvauhkien toteutumisen mahdollisuutta voida Suomessakaan poissulkea. Rikolliseen toimintaan ja terrorismiin liittyvä vaara vaatii osin aiemmasta poikkeavaa varautumista. Turvauhkiin varautumiseksi hallitus on esittänyt vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja turvallisuusselvityslain muuttamista. Uusi lainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi myös kemianteollisuuden työntekijöihin. Turvauhalla tarkoitetaan uhkaa sellaisesta laissa rangaistavaksi säädetystä