Blogi

Kilpailukieltosopimuksien käyttöä ollaan rajoittamassa. Asiaa valmistelleen työryhmän esityksen mukaan työnantaja joutuisi aina maksamaan kompensaation, kun henkilöllä on kilpailukielto sopimuksessaan.  Kyseessä olisi tehokas keino rajoittaa kilpailukiellon aiheetonta käyttöä. Työnantaja joutuisi miettimään ehdon asettaessaan sen todellista tarvetta. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kilpailukieltosopimuksia saa käyttää ainoastaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Todellisuus on kuitenkin aivan […]

Koronakevään aikana useassa yhteisössä tapahtui digiloikka vauhdissa. Etätöihin siirtyivät Suomessa kaikki, joiden töiden kannalta se suinkin oli mahdollista. Kemianteollisuudessa toiminnoissa tehtiin myös erilaisia pandemia-ajan suojatoimenpiteitä. Nyt kolmen kuukauden kokemuksella alamme olla jo ammattilaisia välttelemään fyysisiä kontakteja. Pikkuhiljaa alamme kuitenkin palauttamaan toimintoja ennalleen. Moni meistä on kärsinyt yksinäisyydestä pandemianajan. Osalle taas etätyö on ollut ihana helpotus

Koronavirus on aiheuttanut maailmanlaajuisen poikkeustilanteen. Työpaikoilla tilanne on aiheuttanut lievimmilläänkin hämminkiä. Työpaikat ovat joutuneet siirtymään uusiin käytäntöihin ja varautumaan uudenlaisiin tilanteisiin. Työpaikkojen käytäntöjä on jouduttu muuttamaan niin sanotusti lennosta. Valitettavasti välillä niin vauhdikkaasti, että työpaikan yhteistoiminta on päässyt unohtumaan. Hyvä yhteistyö työpaikalla on kriisitilanteen vahvuus. Yhteistoiminta lisää luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on

Kemian alojen työehtosopimusneuvottelut kestivät lähes viisi kuukautta. Neuvottelut ovat osittain kesken pienempien alojen osalta. Viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen ei ole yhtä pitkiä neuvotteluita käyty. Neuvottelutuloksiin päästiin aloillamme lopulta neuvottelijoiden omin voimin, eikä sovittelijan tarvinnut sovintoesityksiä tehdä. Työehtosopimusneuvottelut olivat vaikeat. Vanhan sanonnan mukaan hyvä sopimus on sellainen, mihin molemmat osapuolet ovat tyytymättömiä. Kyse on lopulta kompromissi ratkaisusta,

Työkykyjohtamisella yritykset voivat säästää merkittävän summan rahaa vuodessa. Työkykyjohtaminen vaatii yrityksen ylimmän johdon sitoutumista ja henkilökunnan arvostamista. Työkykyongelmia kohdatessaan kannattaa johdon ensimmäiseksi miettiä omaa toimintaansa ja sen kehittämistä. Usein yrityksissä sorrutaan ensimmäisenä hakemaan ratkaisuja henkilöstön toiminnasta. Tästä ei ole apua, jos yrityksessä ei ole luottamusta johdon toimintaan ja työntekijät kokevat työyhteisön toiminnan epäoikeudenmukaiseksi. Työkyvyn ylläpidon

Markku on ollut töissä kuljettajana 29 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Hän toimii kuljettajana täysin itsenäisesti ja hänen työaikansa on 30 tuntia viikossa. Markku saa korvausta tehdystä työstä 250 euroa kuussa ja hänen vuokransa kaupungilla on 750 euroa kuukaudessa. Markulla on lievä kehitysvamma, jota ulkopuolinen ei edes huomaa. Vammansa takia, häntä ei palkata työsuhteeseen, vaan hän

Työolobarometrin mukaan Suomen työmarkkinat ovat eurooppalaisella mittapuulla sukupuolittain hyvin jakautuneita mies- ja naisenemmistöisiin työpaikkoihin. Antti Kauhanen ja Krista Riukula kirjoittavat artikkelissaan työmarkkinoiden eriytymisestä eli segregaatiosta ja tasa-arvosta Suomessa. Naiset työllistyvät kuntien palkkalistoille ja naisenemmistöisiin työpaikkoihin. Miehet yksityiselle sektorille ja miesenemmistöisiin työpaikkoihin. Pelkkä kannustus hakeutua sukupuolelle epätyypillisiin työpaikkoihin ei riitä. Segregaation purkaminen edellyttää epätyypillisten koulutusalan ja

Jokaiselle nuorelle on tärkeää saada itsenäistyä ja olla osana yhteisöä. Me jokainen muistamme, kuinka olemme kantapään kautta oppineet itsenäistymisen alkeet. Meillä kaikilla tulee olla mahdollisuus työhön ja asuntoon. Nuorille vammaisille yhteiskunta asettaa kuitenkin itsenäistymiseen lisäkynnyksen. Vammaisuutta on monenlaista. Osa vammoista on lieviä, osa vaikeampia. Monet vammat eivät välttämättä näy ulospäin mitenkään, mutta saattavat silti jollain

Valtakunnan päätöksenteolla vaikutetaan meidän jokaisen helsinkiläisen arkeen. Hallitusohjelmassa tulee huomioida Helsingin erityiskysymykset esimerkiksi liikenteeseen ja asumiseen liittyen. Helsingin ja Uudenmaan alueella asuu 30 prosenttia suomalaisista ja alueelta valitaan 57 kansanedustajaa. Maakunnan miehiltä ja naisilta on aina odotettu, että kansanedustaja ajavat oman maakunnan asioita eduskunnassa. Helsinkiläisiltä kansanedustajilta sen sijaan edellytetään koko maan asioiden ajamista. Jos he