Kolumnit

Kevään lisääntyneen auringonvalon ja lämmön myötä Helsingin puistojen kävijämäärät ovat kasvaneet. Korona-aikana on luonnollista ihmisten kokoontua turvallisemmassa ulkoilmassa.  Viikonloppuisin puistot ovat täynnä ihmisiä. On upeaa, että nuoretkin ovat löytäneet puistomme. Puistoista on kehittynyt monitoimitiloja, joista löytyy muun muassa leikki- ja piknikpaikkoja sekä liikuntavälineitä.  Puistomme palvelevat laajasti eri ryhmiä, mikä on hyvä asia. Puistojen kehittyessä on

Korona-aikana helsinkiläiset löysivät uudella tavalla lähiluonnon merkityksen. Keskustan puistojen ja lähiöiden metsien lenkkipolut täyttyivät ennenäkemättömällä määrällä ulkoilijoista. Luonto on ollut monelle etätöiden ja koronaepävarmuuden keskellä tärkeä ja turvallinen henkireikä. Me SDP:ssä näemme lähiluonnon olevan kaupunkilaisten yhdenvertaisuuskysymys. Luonnossa liikkuminen on ilmainen ja terveellinen harrastus, jota haluamme puolustaa. Luonnosta pitää pystyä nauttimaan myös esteettömästi. Helsinkiläiset tarvitsevat riittävät

Lähipäivinä olemme saaneet kaksi merkittävää kaavoituspäätöstä hallinto-oikeuksista. Korkein hallinto-oikeus kumosi Östersundomin kaavan ja Helsingin hallinto-oikeus kumosi Hernesaaren kaavan. Östersundomin osalta oikeuden päätös on lopullinen. Hernesaaren kaavasta on mahdollista vielä hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Yhteistä molemmille päätöksille on, ettei kaupunki ole tehnyt riittävällä tarkkuudella kaavoitukseen liittyviä selvityksiä. Korkeimman hallinto-oikeuden tuomio on tylyä luettavaa. Yleisvaikutusten arvioinnissa esitetyt

Kaupungin päätöksentekijöiltä tuntuu unohtuvan, että kantakaupungissakin asutaan. Kantakaupungissakin tarvitaan saavutettavia lähipalveluita. Ei riitä, että palveluita keskitetään suurempiin keskuksiin, jollei samalla suunnitella toimivia liikenneyhteyksiä. Kaupunginosien eriytyminen on merkittävä ongelma Helsingissä. Kehitykseen on tärkeää puuttua, esimerkiksi erilaisilla lähiöprojekteilla. Emme kuitenkaan saa unohtaa kantakaupunkilaisia. Myös meille lähipalvelut ovat välttämättömiä, eivätkä kaikki kantakaupunkilaiset ole hyväosaisia. Keskustaa rakennetaan yhä enemmän

Kaupunkia suunnitellaan nykyisten asukkaiden toiveiden pohjalta. Asukasystävällinen suunnittelu ei voi perustua oletuksiin ja kuvitelmiin tulevien asukkaiden toiveista. Esimerkiksi lapsiperheiden, yksiasuvien, ikääntyvien ja vammaisten tarpeet rakennetulle ympäristölle ovat erilaisia. Monimuotoisessa kaupungissa kaikkien ryhmien tarpeita huomioidaan. Toimivassa kaupungissa tarvitaan monenlaisia tiloja erilaisiin käyttötarkoitukseen ja erilaisille kohderyhmille. Kaupunkitiloja ei saa asettaa keskenään vastakkain. Aidosti asukaslähtöinen kaupungin kehittäminen tarkoittaa,

Paikallinen sopiminen antaa mahdollisuuksia kehittää toiminnan joustavuutta ja toimintatapoja esimerkiksi työpaikalle sopivilla työaikaratkaisuilla. Neuvottelukulttuuria ja – osaamista sekä jatkuvan vuoropuhelun ja avoimuuden taitoja tulee kehittää, jotta työpaikalla voidaan onnistua paikallisessa sopimisessa.  Paikallinen sopiminen edellyttää luottamusta työpaikalla. Neuvottelukulttuuri, innostuminen ja sitoutuminen tavoitteisiin kasvavat, kun muutosta tehdään yhdessä ja yhteistyössä. Julkisuudessa tarkoitushakuisesti hämmennetään paikallisen sopimisen käsitettä. Paikallista

Rahalla saa ja hevosella pääsee, on vanha suomalainen sananlasku. Viime aikoina sananlasku on muuttunut todeksi Helsingin kaupunginsuunnittelussa. Sijoittajat tekevät kehittämisvarauksia pitkin kaupunkia ja sen jälkeen suitsivat kaupunkia suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen tulee tapahtua avoimessa demokraattisessa päätöksentekoprosessissa. Siirtymistä sijoittajavetoiseen malliin on perusteltu muun muassa sillä, että ei haluta samanlaista tilannetta kuin Guggenheim museon suhteen.

Helsingin kaupunki on varannut kiinteistösijoitusyhtiölle suunnitteluvarauksen Hietalahden alueen kehittämiseksi. Kehittämisvarauksessa edellytetään, että yhtiö julkaisee kolme erilaista ideasuunnitelmaa Hietalahden kehittämiseksi. Ideasuunnitelmat on nyt julkaistu. Suunnitelmissa järkyttävintä on Hietalahden kulttuurihistoriallisen maiseman tuhoaminen. Hietalahdenallas täytettäisiin ja muutettaisiin kanavaksi tai poistettaisiin kokonaan. Altaan nimikin on vaihdettu suunnitelmissa Hietalahden kanavaksi,  sama kuin kolera-altaasta tehtäisiin kolerakanava. Hietalahden allas on 1800-luvulta asti